Viime aikoina tähän vanhaan blogiini on alkanut tulla samasta ulkomaisesta osoitteesta roskapostia, mistä johtuen poistin kokonaan kommentointimahdollisuuden. Jos kommentoitavaa löytyy, on mahdollista laittaa kommenttia uuteen blogiini. Linkki on edellisessä kirjoituksessa.

Saara

Siirryn ainakin toistaiseksi käyttämään Vuodatuksen sijaan Bloggeria blogialustana.

Uuteen blogiin pääsee uudesta otsikosta, joka on siis SaLaa tehty:

t. Saara

Linnunradan käsikirja liftareille on viisiosainen trilogia, josta sain lukuvinkin astrofysiikan kurssilla tänä syksynä. Niinpä lainasin sen kirjastosta joululoman lukupaketiksi. Eka viidennes on luettuna. Sitä on kiva lueskella jokaisessa sopivassa välissä.

Netistä löysin (taas jostain blogista, jota en muista) nätin myssymallin ja aloitin sellaista neuloa jouluna. Tässäkin tuli taas tehtyä lähes ennätys neulontanopeudessa, koska sain sen jo parissa päivässä valmiiksi! Malli on Garnstudion Ariel. Lankana käytin 7 veljeksen vahvuista ja koostumuksista Laurin villalankaa, jota ostin Lahden Kärkkäiseltä pari viikkoa sitten. Langan ohuuden takia silmukkamäärät olivat alussa 108 s ja kuvio-osassa 132 s. Lopussa neuloin joka toisen silmukan yhteen ja sitten seuraavalla kerroksella joka silmukan yhteen. Silmukoita jäi paljon jäljelle, mutta suppuun sen sai silti ihan mukavasti vielä.

Neulonta on mulle todellista kärsivällisyyden ja tahdon kasvattamista. On se alkanut sujua paremmin harjoittelun lisääntyessä, mutta kyllä ompeleminen silti on mieluisampaa hommaa. Kaivoin eilen esiin myös alkusyksystä aloittamani isoäidinneliöpeiton, josta sain tänään yhdistettyä 6. rivin (yhdeksästä) neliöitä. Hitaasti etenee homma, mutta kyllä se vielä valmistuu.

Meillä tuli niin sanotusti maidon ylituotantoa jouluna, kun ostettiin maitoa reilusti, mutta sitten oltiinkin melkein koko ajan jossain vierasilla syömässä. Eilen laitoin maalaisleipätaikinan litrasta maitoa kohoamaan ja tänään leivoin neljä leipää. Täytyy sanoa, että todella yksinkertainen taikina on ja ainakin ulkonäkönsa puolesta vaikuttaa herkulliselta. Päällä rapea pinta ja toivottavasti sisällä pehmeää höttöä... Jauhoiksi käytin pääasiassa valkoisia vehnäjauhoja, mutta lisäksi mukana on 3 dl ruisjauhoja ja 3 dl täysjyvävehnäjauhoja.

Käytiin muuten eilen (28.12.) veneellä miehen suvun kesämökillä saaressa. Järvi oli ihan sula, mikä on aika poikkeuksellista. Anoppikaan ei kuulemma pitkän mökkeilyhistoriansa aikana ole koskaan näin myöhään käynyt veneellä saaressa.

Viimeisistä vuoden päivistä nauttien,

Saara

Joulutoivotukset jäivät blogikirjoituksista välistä tällä kertaa, vaikka toki kaikille hyvää joulua toivoinkin.

Joulu tuli todella oikeaan aikaan. Niin kuin täältä blogistakin huomaa, juurikaan ei ole stressiä otettu blogin päivittämisestä. Kotona jouluvalmistelut ovat olleet vähäisiä. Töissä puskettiin pitkää päivää loppuun asti -loma alkoi vasta 22.12. Työstressin keskellä pienet joululahjavalstelut olivat hyvinkin rentouttavia. Siinä valmistui ennätysajassa kahdet villasukat kummipojille, 3v ja 7v.

Langat on kaikki Lankamaailmasta reilu vuosi sitten ostettuja. Jos aikaa olisi ollut enemmän, myös kummityttö 6 v olisi saanut villasukat. Innostuin kokeilemaan Suuressa käsityölehdessä viime vuonna ollutta erilaista kantapäämallia, joka osoittautui oikein näpääräksi. Kantapäänteossa on aina minua häirinnyt silmukoiden noukkiminen kantapäänreunoilta ja tässä mallissa sitä ei tarvitse tehdä. Kantapää valmistuu kaventaen ja leventäen ja muistuttaa kaupan nilkkasukkien kantapäätä.

Jouluksi paketoin muutamille sukulaisille kesällä tekemiäni tarjottimia. Niiden lisäksi tein laatoista ja korkkialusista pannunalusia.

Nyt on edessä kaksi viikkoa lomaa. Aluksi parannellaan nuhaa ja järjestellään paikkoja kotona. Toivottavasti jossain vaiheessa pääsee myös käsitöihin käsiksi. Monista blogeista olen lueskellut jo innostavia ideoita, mutta niitä täytyy vain alkaa toteuttaa. Ideoita riittää varmasti myös ensi vuoden joululahjoihin, joita voi alkaa tehdä jo vaikka heti...

Jouluisista tunnelmista hyvää loppuvuotta toivotellen,

Saara

Keskeneräisiä töitä kasaantuu helposti ompelupöydälle, kun aika ja innostus projektiin loppuu hetkellisesti. Innostuspuuskassa alkaa uusi projekti ja sitten vanhat vain kasaantuvat unohdettuun kasaan. Yksi kesän jäljiltä keskeneräiseksi jäänyt käsityö on isoäidinneliötyynyt. Virkkasin ruutuja puuvillalangasta kesälomalla, pääasiassa mökillä. Ruutuja kertyi kahteen tyynyyn, kun innostui kokeilemaan toisenlaista ruutumallia vanhasta käsityölehdestä. Ruudut liitin yhteen alkusyksystä, myös päättelyt sain tehtyä jo jokin aika sitten. Mutta sinne se oli jäänyt, kasaan muiden unohtuneiden kanssa.

Tänään aloin seuloa kankaistani sopivaa tyynyt pohjakankaaksi. Parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui tummansininen vuorisilkki. Taakse ompelin vetoketjun. Virkatut neliöt ompelin pohjakankaaseen koneen suoralla ompeleella. Ei tullut ihan viimeisen päälle siistiä jälkeä mutta riittävää kuitenkin.

Ruusuneliöt ovat mielestäni kiva lisä tavanomaisten isoöidinneliöiden keskellä.

Lankoja jäi vielä jonkin verran. Niistä voisi ajatella vaikka neuloa perusmallisia tiskirättejä jossain vaiheessa, kun tekee mieli tehdä jotain rentouttavan yksinkertaista. (Sellaiselle hommalle voikin olla tarvetta seuraavan kuukauden aikana, kun on taas haasteellinen ryhmä vuorossa.)

Ostettiin muuten höyrypesuri. Aikani harkittuani päädyttiin helppoon ratkaisuun, eli marssittiin Kodin Ykköseen ja sieltä se lähti mukaan. Malli on lopulta Kärcher SC 4100 CB, jossa tuli myös höyrysilitysrauta mukana. Uusi silityslautakin piti samalla hankkia, jotta höyry pääsee kulkemaan kunnolla silitettäessä. Hyvin puhdistaa ja silittää. Silitys erityisesti on ihan toista luokkaa, kuin tavallisella höyrysilitysraudalla. (Harkittiin yhtä käytettyä huuto.netissä ja Saksasta tilaamista, mutta menetelmien työläyden takia päädyttiin ostamaan uusi, jossa myös takuu on kunnossa.)

(kuva: Kärcher)

Tyytyväinen olen itse laitteen pieneen kokoon ja yllättävän hyvään veden riittoisuuteen. Säiliötä ei ole tarvinnut täyttää kertaakaan niinä kertoina, joina laitetta olen kokeillut. (Mm. keittiön laattalattian huolellinen pesu)

Viikon päästä on jo ensimmäinen advetti! Aikaa kuluu nopeasti... Ihanaa Joulunodotusta!

Saara

 Kirjoittaminen vähän tökkii tällä kertaa, eikä se mikään ihme olekaan... Kirjoittelen nimittäin tälä kertaa tablettitietokoneella, joka on töistä koekäytössä. Tein sille kotelon pikaisesti.

Kauan siinä menikin, vaikka alkuun vauhti tuntui hyvältä. Langan menekki oli suurempi kuin aluksi ajattelin, joten hihojen pituuden kanssa tuli ongelmia sinisen langan loputtua kesken. Purkaminen ja uudelleen tekeminen ei houkutellut, joten nelominen jäi pitkäksi aikaa. Etuosan kiinnitysten kanssa oli myös pohdittavaa, koska netistä ei juurikaan löytynyt kuvia kiinnityksistä. Päädyin lopulta pieniin virkattuihin lenkkeihin ja nappeihin, jotka ovat riittävän kaukana reunasta, jotta kiinnityskohta ei irvistäisi.

Täysin tyytyväinen en villatakkiin ole, koska hartioiden kohdalta tuntuu hiukan ahtaalta. Toivottavasti venyy käytössä sopivammaksi. Jossain kohtaa, hihaongelmien aikaan, mietin jopa hihojen purkamista kokonaan pois, jolloin villatakin sijaan tulisikin liivi. Tähän voi tietysti vielä päätyäkin, jos hihat ei miellytä käytössä.

Rauhallista pyhäinpäivää!

Saara

Syysloma on jatkunut ompelun merkeissä. Ensimmäinen hattu sai seuraa neljästä muusta hatusta. Kaava on sama SKL 7/2011 kuin aemminkin. Arvata saattaa, että nämä kaikki eivät jää omaa päätä suojaamaan vaan mahdollisesti keskitalvella sukulaisia ilahduttamaan ja muistuttamaan kesän olevan kohta jo taas tulossa. Kyllä se kesä taas nimittäin tulee, vaikka talvella pimeää olisikin!

Eilen käytiin kiertelemässä kaupoilla katsomassa höyrypesureita. Jaakon serkku kehui sellaista kesällä ja tiistaina sain myös ystävältäni Niinalta kuulla laitteen kätevyydestä. Malleja tuntuu olevan todella paljon, eikä oikein tiedä mikä niistä olisi paras. Kaupoittain tarjolla olevat mallit vaihtelevat. Joissain on jatkuvasti täytettävä vesisäiliö, osassa puolestaan täytyy kone jäähdyttää ja täyttää ajan kanssa, mikä tietysti keskeyttää hyvin alkaneen siivouksen. Asiaa päässä pyöritellessäni tuli mieleeni, että täyttösäiliöön menee säilytyksen aikana varmaan myös helpolla koirankarvoja, mikä saattaisi olla laitteelle kohtalokasta. (Koiran karvoja on meillä joka paikassa, myös ylimmillä kaapin hyllyillä jne...) Siksi saattaisi iso säiliö ilman täyttösäiliötä olla meille parempi vaihtoehto. (Vaikka kyllähän sinnekin voi koirankarva eksyä.) Kärcher on ainoa merkki, jota harkitsemme. Malli voisi olla kuvan SC1202 tai vastaava täyttösäiliöllä oleva SC 1402. Hintaeroa on noin 100 e. Toisaalta SC2500 olisi täyttösäiliöllä ja SC 1202:n hintainen, mutta puolet pienemmällä säiliöllä. Karkeiden laskelmien mukaan SC 1202:n vesi riittäisi noin 20 min höyryttelyyn, missä ajassa varmaan ehtisi aika paljon jo siivota.

kuva: Kärcher

Siivousvälineiden on hyvä olla kunnossa, jotta on mukava siivota. Meillä tuskaa tuottaa koiran tuoma kura ja kuola sekä karvat. Karvat siivoutuu mukavasti Dysonilla, mutta lattioiden ja seinien putsaus menee tällä hetkellä mopin, sumutepullon ja rätin kanssa. Höyrypesurista voisi olla apua niiden siistinä pidossa. (Tällä hetkellä ei kovin siistiä ole...) Höyrypesurissa olisi sellainenkin kiva ominaisuus, että siihen voi liittää Kärcherin oman höyrysilitysraudan. Se voisi olla monissa käsityöjutuissa näppärä. Tädilläni sellainen höyrysilityskeskus on ja hän on ymmärtääkseni ollut tosi tyytyväinen siihen. Höyryä riittää paremminkin kuin tavallisessa silitysraudassa.

Loma on tehnyt hyvää. Olen nukkunut joka päivä päiväunet, mihin ei työviikkoina ole aikaa. En haluaisi ajatella seuraavaa työviikkoa, mutta välillä se käy jo mielessä. Alkamassa on erään haastavan ryhmän kanssa neljän viikon rypistys fysiikan alkeiden parissa... Onneksi aikaisia aamuja ei jatkossa ole kuin yksi, aikaisemman neljän sijaan. Kun jouluun taas selviää, on kevät sitten helpompaa.

Lomatunnelmista,

Saara

Koska asumme ihan metsän laidalla, "takapihalta" saattaa löytää melkein mitä vain metsästä voikaan löytää. Silmät osuivat kerrat sieneen, joka muistutti suppilovahveroa. En ole koskaan suppilovahveroita kerännyt, joten piti tarkistaa tuntomerkit. Oikeaan osuin ja sieniä kerääntyi heti puoli ämpäriä! Vähän kauempaa löytyi vielä muutama kantarellikin.

Kesäiselle osastolle menee ompelemani hellehattu! Kaava on viime kesän Suuresta käsityölehdestä. Hyvä tässä on valmistautua jo seuraavaan kesäään, vaikkei lumikaan vielä ole satanut.  Alkuun epäröin tavallisen tutikankaan riittävyyttä lierissä, mutta hyvin se tukee lierin. Tämän hatun kanssa kelpaa aurongosta nauttia!

Kaikesta ei aina tule kuvia otettua, mutta onhan tässä muitakin käsitöitä tullut tehtyä. Isoäidinneliöitä olen liittänyt toisiinsa 4 rivin verran (yhteensä 9 rivistä). Yöhousuja ompelin myös. Täällä vietetään syyslomaa, mistä johtuen blogiakin tuli päivitettyä taas pitkästä aikaa.

Mukavia syyspäiviä!

Saara

Appivanhemmilla on mahdottomnn hyvä kanterellisilmä. Olemme saaneet kaksi ämpärillistä kantarelleja heiltä tänä syksynä, enemmänkin olisimme halutessamme saaneet. Yhden ämpärillisen vein myös työkavereideni iloksi vapaaseen jakeluun töihin.

Jääkaappiin oli kertynyt jonkin verran kasviksia, joille ei tuntunut riittävässä ajassa löytyvän sopivaa syöntihetkeä. Joskus aikaisemmin päädyin samaan ratkaisuun: pilkoin ne monitoimikoneessa raasteiksi ja pakastin woksekoitukseksi kastikkeissa ja keitoissa käytettäväksi.

Samalla kerralla valmistui myös isohko erä evästä: Kanawokkia ja riisiä. Itselleni tein lisäksi kantarellimuhennosta, joka olikin todella maukasta.

Omenoitakin appivanhemmat ovat meille kantaneet, mistä johtuen omenapiirakkaa oli "pakko" tehdä.

Askarteluhuoneessa pöytäni on kaaoksen vallassa. Epätoivoisesti yritin siitä jotain saada pois. Valmiiksi tuli koiranruokasäkkikopan (vrt. kahvipussikoppa) kahvanvaihto mustaan tukevaan muovinauhaan, äitini Jaakolle tekemien villasukkien päättely ja tyynyliinan pienennys. Isoäidinneliötkin etenevät. Enää muutama jäljellä ja alkaa yhteenliittäminen! Kesäprojektistani eli puuvillaisesta isoäidinneliökoristetyynyliinasta päättelin muutamia lankoja, mutta hommaa riittää siinäkin.

Meillä oli toissayönä vartiovuoro klo 2-6 purjehdusseuralla. Tälläkin hetkellä väsyttää liikaa, että jaksaisi mitään ihmeempää tehdä. Sain sentään aamupäivällä pari  aikaisemmassa viestissäni mainitsevaa lakanakangasta silitettyä pesun jäljiltä. Niistä voi alkaa suunnitella vaikka joululahjoja!

Saara